Siirry sisältöön

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön sijasta perusopetuksen opiskeluhuollosta nimitystä oppilashuolto, opiskelijasta käsitettä oppilas ja oppilaitoksesta nimitystä koulu. Koulutuksen järjestäjään viitataan käsitteellä opetuksen järjestäjä.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 1 § 3 mom.

Kouluissa ja oppilaitoksissa oppilas- ja opiskelijahuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilökunnalla.

Oppilashuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yksilöön, yhteisöön kuin yhteistyöhön. Palveluja tarjotaan oppilaille ja huoltajille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 § 1 ja 2 mom.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 § 3 mom.

Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 15 § ja 17 §

Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut järjestetään terveydenhuoltolain ja asetuksen 338/2011 mukaisesti. Opiskelijan on päästävä määräaikaisiin ja tarpeenmukaisiin terveystarkastuksiin terveydenhoitajalle sekä lääkärille.

Terveydenhoitajan palvelut koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että päivinä, jolloin terveydenhoitaja työskentelee kyseisessä oppilaitoksessa, hänen vastaanotolleen voi päästä ilman ajanvarausta ennalta ilmoitettuina ajankohtina. Muulloin terveydenhoitaja voi olla esimerkiksi puhelimella tavoitettavissa.

Opiskelijaa on ohjattava käyttämään koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja tarpeensa mukaisesti. Esimerkiksi huolen syntyessä opiskelijan terveydestä, mukaan lukien mielenterveys, hänet ohjataan terveydenhoitajan vastaanotolle. Terveydenhoitaja voi tarvittaessa ohjata opiskelijan lääkärille tai muiden terveyspalvelujen piiriin tai muiden ammattilaisten luokse. Siitä, tarvitseeko opiskelija koulu- tai opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajan tai lääkärin vai opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin palveluita, voi asiasta konsultoida näitä ammattilaisia.

Terveydenhuoltolain mukaisesti lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan on sairaanhoidollisissa asioissa saatava arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys opiskeluterveydenhuoltoon. Mikäli tämä ei ole mahdollista, on opiskelija ohjattava ottamaan yhteyttä terveydenhuollon muuhun toimintayksikköön, esimerkiksi terveyskeskuksen vastaanottoon. Jollei terveydenhuollon ammattihenkilö voi tehdä arviota ensimmäisen yhteydenoton aikana, on se tehtävä viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun opiskelija on ottanut yhteyden opiskeluterveydenhuoltoon tai terveyskeskukseen. Opiskeluterveydenhuollon ulkopuolelle kuuluva kiireellinen sairaanhoito (esim. äkillinen sairastuminen tai vamma) on annettava opiskelijalle kunnan järjestämässä ympärivuorokautisessa päivystyksessä.

Esiopetuksessa olevat lapset saavat edelleen terveydenhuoltolain 15 §:n mukaiset neuvolapalvelut. Opiskeluhuollon tarkemmasta järjestämisestä esiopetuksessa laaditaan erillinen ohjeistus.

Kouluterveydenhuolto

Kouluterveydenhuolto on tarkoitettu peruskoulun oppilaille. Sen tavoitteena on lapsen ja nuoren terve kasvu ja kehitys.

Kouluterveydenhuoltoon sisältyy:

  • oppilaan terveyden seuraaminen ja edistäminen mukaan lukien suun terveydenhuolto
  • kouluyhteisön- ja ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen
  • yhteistyö muun opetus- ja oppilashuollon henkilöstön kanssa
  • koulun ja kodin välinen yhteistyö
  • kouluterveydenhuoltoon kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset.

Opiskeluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuollon palvelut on tarkoitettu lukiolaisille. Opiskelijan terveysneuvonnan on tuettava ja edistettävä itsenäistymistä, opiskelukykyä, terveellisiä elämäntapoja sekä hyvää kuntoa ja mielenterveyttä sekä ehkäistävä koulukiusaamista. Siihen sisältyvät:

  • opiskelijoiden terveyden ja opiskelukyvyn edistäminen
  • opiskeluyhteisön- ja ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen
  • terveyden- ja sairaanhoitopalvelut
  • seksuaaliterveyttä edistävät palvelut sekä suun terveydenhuollon palvelut.

Neuvola

Lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia. Lasten- neuvolassa seurataan ja edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä tuetaan vanhempia turvallisessa, lapsilähtöisessä kasvatuksessa ja lapsen hyvässä huolenpidossa sekä parisuhteen hoitamisessa. Lisäksi neuvolassa edistetään lapsen kasvu- ja kehitysympäristön sekä perheen elintapojen terveellisyyttä.

Neuvolatoimintaa säätelevän asetuksen mukaan neuvolassa järjestetään alle kouluikäisille vähintään 15 määräaikaistarkistusta, joista 5 tekee lääkäri yhdessä terveydenhoitajan kanssa. Näistä 3 on nk. laajaa terveystarkastusta, jossa arvioidaan koko perheen hyvinvointia ja vanhempien tuen tarpeita. Olennainen osa tapaamisten sisällöistä koostuu perheen tarpeiden ja lapsen kehitysvaiheen mukaisesta terveysneuvonnasta. Lapsi saa neuvolassa rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset.

Kouluterveydenhoitaja

Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto on osana Kuntayhtymä Kaksineuvoisen neuvolatoimintaa ja toimii kuntayhtymän organisaation hallinnoimana toteuttaen sen tavoitteita yksikkökohtaisesti olosuhteisiin soveltuen. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut on saatavilla pääsääntöisesti koulupäivän aikana koululta tai välittömästä läheisyydestä.

Kouluterveydenhoitaja toimii koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa siten, että opiskelija voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle ilman ajanvarausta. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys opiskeluterveydenhuoltoon. (OHL 17§)

Kouluterveydenhoitaja tekee terveystarkastukset kaikille lapsille ja nuorille kerran lukuvuodessa. Lisäksi tulevat tarvittavat kontrollit ja erityisen tarpeen mukaiset terveystarkastukset. Koulu- ja opiskelijaterveydenhoitaja toimii moniammatillisessa yhteistyössä lukuisten eri tahojen kanssa.

Koululääkäri

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen koululääkärien saatavuus eri kouluilla vaihtelee. Terveydenhoitajan ja lääkärin erilliset terveystarkastukset ovat luokilla 1, 5 ja 8 sekä lukion 2. luokalla. Koululääkäri voi tarvittaessa tehdä lähetteen erikoissairaanhoitoon.

Terveystarkastukset

Esiopetus

Esikouluikäinen lapsi on lastenneuvolan asiakas ja hänen terveystarkastuksensa eli 6-vuotis neuvolakäynti toteutetaan lastenneuvolassa. Myös lääkäripalvelut lastenneuvolan kautta.

Perusopetus

Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset koko peruskoulun ajan. Näistä ensimmäisen, viidennen ja kahdeksannen luokan terveystarkastukset ovat laajoja. Laajan terveystarkastuksen tekevät terveydenhoitaja ja lääkäri. Oppilaan laajaan terveystarkastukseen sisältyy myös vanhempien haastattelu ja tapaaminen. Laajassa terveystarkastuksessa arvioidaan sekä oppilaan että koko perheen hyvinvointia. Laajoihin terveystarkastuksiin kutsutaan vanhemmat mukaan.

Lukiokoulutus

Kunnan on järjestettävä lukiossa opiskeleville terveydenhoitajan terveystarkastus ensimmäisenä opiskeluvuonna ja lääkärin terveystarkastus ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna.

Suun hoito

Oppilaat kutsutaan suun tarkastuksiin yksilöllisin määräajoin. Mikäli oppilas tarvitsee kiireellistä hammashoitoa, varataan aika hammashoidon ajanvarauksesta p. 06-24124763. Oikomishoitoon on mahdollisuus purentavirheen vaikeusasteen mukaan.

Kouluilla suuhygienisti osallistuu suun sairauksia ennaltaehkäisevään opetukseen.

Yli 15-vuotiailta laskutetaan peruuttamattomista poisjäänneistä hammashoidosta. Kaikkien on syytä huolehtia hoitoajoistaan ja esteen sattuessa tehdä peruutus hyvissä ajoin. Hammashoidossa käydään kouluaikana. Pyynnöstä oppilaalle annetaan todistus hammashoitokäynnistä.

Matka hammashoitoon on kodin vastuulla, joten koulun vakuutukset eivät korvaa matkalla tapahtuneita vahinkoja.

Suun terveystarkastukset

Oppilaat kutsutaan hammashoitoon yksilöllisin välein. Määräaikainen suun terveystarkastus järjestetään ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla.

Tavoitteet:

  • sujuva moniammatillinen yhteistyö kouluterveydenhuollon ja opiskeluterveydenhuollon kanssa
  • vanhempien osallistuminen, äidin ja isän rooli terveellisten elämäntapojen luomisessa, harjauksesta huolehtimisessa
  • lasten ja nuorten suun terveyden ylläpito ja edistäminen
    • yhteisöllinen terveyden edistäminen ja yhteistyö kouluyhteisön kanssa

Koululainen toteuttaa tarpeellista omahoitoa:

  • harjaamalla hampaat joka aamu ja ilta fluorihammastahnalla (1450 ppm F)
  • syömällä riittävästi suunnitelluilla aterioilla (5xpv), jolloin napostelun tarve vähenee
  • juomalla vettä janoonsa
  • käyttämällä xylitol-tuotteita

→ yhteisöllinen terveyden edistäminen ja yhteistyö kouluyhteisön kanssa.

Kouluruokasuosituksen (2008) mukaan virvoitusjuomat, makeiset ja muut runsaasti sokeria ja rasvaa sisältävät välipalat eivät ole osa kouluympäristöä. Kannustetaan koululaisia ja opiskelijoita syömään terveellisiä ja ravitsevia välipaloja.

Kuraattori- ja psykologipalvelut

Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut on järjestettävä siten, että opiskelija voi tarvittaessa päästä keskustelemaan henkilökohtaisessa tapaamisessa joko psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä ja kiireellisessä asiassa samana tai seuraavana työpäivänä. Asian kiireellisyyden arvioi psykologi tai kuraattori yhdessä opiskelijan kanssa, ja arviointi voidaan toteuttaa esimerkiksi puhelimitse. Määräajat koskevat ensimmäistä henkilökohtaisessa tapaamisessa käytyä keskustelua ja asian selvittelyn alkamista, eivät tukitoimien järjestelyä tai tutkimuksia. Opiskelija voi itse hakeutua kuraattori- ja psykologipalveluihin tai tulla niihin opettajan, huoltajien tai muiden tahojen aloitteesta ja ohjauksesta.

Kiireellinen asia voi vaatia myös aivan välitöntä puuttumista. Opiskelijan asioissa voidaan asian laadun mukaisesti kääntyä myös koulu- tai opiskeluterveydenhuollon puoleen. Tärkeintä on, että opiskelija saa viivytyksettä tarvitsemansa avun.

Oppilaitoksen tai opiskeluhuollon työntekijä on velvollinen ottamaan yhteyttä opiskeluhuollon kuraattoriin tai psykologiin silloin, kun hän toteaa opiskelijalla kyseisten palvelujen tarpeen. Yhteydenotto tehdään yhdessä opiskelijan kanssa ja samalla annetaan kuraattorille tai psykologille tuen tarpeen arvioimiseen tarvittavat tiedot. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä opiskelijan kanssa, on hänelle annettava tieto yhteydenotosta. Opiskelijalle palvelujen käyttö on aina vapaaehtoista. Myös huoltajalle on annettava tieto yhteydenotosta, ellei opiskelija sitä pätevästi kiellä ottaen huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa sekä asian laatu ja opiskelijan etu.

Myös oppilaitoksen ulkopuoliset tahot, jotka ammatillisessa tehtävässään ovat saaneet tietää opiskelijan tuen tarpeesta, voivat salassapitosäännösten estämättä olla yhteydessä kuraattoriin tai psykologiin. Koulun ulkopuolelta aloite voi tulla esimerkiksi muualta terveydenhuollosta, lastensuojelusta tai opiskelijan työharjoittelun aikaisesta työpaikasta.