Luonto ja vesistöt
Luonnonsuojelualueita perustetaan sekä valtion että yksityisten maille eri lähtökohdista. Tietoa vesistökunnostuksista ja -hankkeista löytyy täältä
Luonnonsuojelulaissa kunnan tehtäväksi on määritelty edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua ja maisemansuojelua alueellaan. Luonnonsuojelulaissa säädetään luonnon ja maiseman suojelusta sekä hoidosta. Myös mm. metsälain 3 luvussa säädetään metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisesta. Kauhavan kaupunki on mukana alueellisessa Helmi -yhteistyöryhmässä, jonka tarkoitus on tukea luonnon monimuotoisuutta.
Kestävät – kuntayhteistyössä on tehty vuonna 2024 luonnon monimuotoisuusselvitys, jossa myös Kauhava on mukana:
Kauhavan alueella on suojeltu alueita mm. maiseman, soidensuojeluohjelman sekä vanhojen metsien suojeluohjelman perusteella. Näistä linkeistä löydät tarkempaa tietoa erilaisista suojelualueista sekä -kohteista ja näet Kauhavan suojelualueet kartalla:
Kauhavan Natura alueet
Hirvijoen metsät
Alueen koodi F180061
Pinta-ala 76 ha
Kunta Kauhava
Aluetyyppi SCI
Alue käsittää valtion perintötilan metsäkuviot. Alueella on viime aikoihin asti harjoitettu jokseenkin normaalia metsätaloutta. Siksi alueella on lahopuustoa toistaiseksi niukanlaisesti. Jonkin verran järeitäkin tuulenkaatokuusia ja -mäntyjä ja yksittäisiä vanhoja sammaleisia havumaapuita seä paikoin nuoria lumenmurtoisia kuolleita mäntyjä on alkanut kertyä. Paikoin löytyy myös koivumaapuita ja taulakääpäisiä pökkelöitä. Yli puolet alueen metsistä on varttuneita tai ikääntyviä uudistuskypsiä havupuusekametsiä tai suojus- ja siemenpuuasentoon luontaisesti uudistumaan jätettyjä järeäpuustoisia männiköitä. Koivua ja haapaa on etenkin alueen itäosissa runsaasti sekapuuna. Paikoin on pienialaisesti lehtipuuvaltaisia kuvioitakin. Etenkin alueen itäpäässä on runsaasti järeitä kolohaapoja ja yksittäisiä haapamaapuitakin. Yli 100-vuotiaita metsiä on lähes neljännes koko alueesta.
Lummukkakangas
Koodi F10800106
Kunta Kauhava
Pinta-ala 62 ha
Aluetyyppi SCI
Lummukkakankaan alueella metsät vaihtelevat rajauksen luoteiskulman kallioisesta, mäntyvaltaisesta karusta kankaasta itäosan tuoreen kankaan kuusivaltaisiin metsiin. Valtaosa mäntykankaan puista on yli 100 vuotiaita ja seassa on myös keloja. Kuusivaltaisten metsien puusto on osin erirakenteista, paikoin esiintyy pökkelöitä, eri-ikäisiä maapuita ja vanhojen haapojen ryhmiä. Yksittäisiä vanhoja sammaleisia kantoja on maastossa havaittavissa. Myös kääpiä, naavaa ja luppoa löytyy varsin runsaasti.
Alueen keski- ja eteläosissa sijaitsevilla soilla on vanhat ojitukset, mutta ne ovat tästä huolimatta varsin hyvin säilyneitä mäntyrämeitä. Alueen keskellä ojitukset ovat kuitenkin kuivattaneet suota ja vaivaiskoivu on vallannut alaa. Alueen läpi virtaavan Mustalamminluoman varrella on pienialaisesti soistunutta lehtomaista kangasta ja puustoista korpea. Rajauksen läpi kulkee metsäautotie luoteesta kaakkoon. Lummukkakankaan metsälinnusto on monipuolinen, mm. metso, pohjantikka, viirupöllö ja kuukkeli. Alueella esiintyy vanhojen metsien ilmentäjälajeja sekä useita muita uhanalaisia lajeja.
Viitaneva-Storholmanneva
Koodi F10800024
Kunta Kauhava (Alahärmä, Vöyri, Ylihärmä)
Pinta-ala 347 ha
Aluetyyppi SCI
Aapasuoalue Ylihärmän ja Vöyrin rajamailla. Koostuu Viitanevan ja Tikkalannevan varsin laajoista ja näyttävistä neva-alueista, jotka ovat yhteydessä toisiinsa. Suon reunarämeitä on paikoin ojitettu. Maisemallisesti kauniit kalliomänniköt viettävät suohon monin paikoin alueen pohjois-, länsi- ja itäreunoilla. Osa suon reunametsistä ja metsäsaarekkeista on harvennettu tai avohakattu.
Suon etelä- ja itäreunat ovat aapasuota. Avosuon suotyypit ovat pääasiassa lyhytkortista nevaa ja varsinaista saranevaa, paikoin erittäin märkää ja rimpistä. Reunoiltaan alue on rahkoittumassa, mutta muuten se on valtaosin kalvakkanevaa, jossa tupasvilla vallitsee kenttäkerroksessa. Suon pohjois- ja länsiosa on kehittymässä keidassuoksi. Tavallisimmat suotyypit ovat rahkaräme ja lyhytkorsinevaräme. Reunarämeet ovat lähinnä isovarpurämettä. Pohjoisosassa kankaiden laidoilla on mielenkiintoisia nevakorpimaisia kuvioita.
Alueen pohjoisosassa sijaitsee boreaaliseksi luonnonmetsäksi luokiteltu mäntyvaltainen karu kalliometsä. Männyn lisäksi puustossa esiintyy koivua, kuusta ja haapaa. Puusto on vaihtelevankorkuista ja ikäistä. Alueelta löytyy pystyynkuolleiden mäntyjen lisäksi myös koivu- ja haapapökkelöitä. Viitanevan eteläosassa sijaitsee hyvin pienialainen luonnontilainen metsäsaareke, jonka tuoreessa havu-lehtipuusekametsässä kuusen ja koivun lisäksi kasvaa haapaa ja mäntyä. Puusto on tiheähkö ja lehtipuupökkelöitä sekä maapuita esiintyy kohtalaisesti. Storholman metsäniemekkeessä on paikoin varttuvaa mäntyvaltaista sekametsää sekä tuoretta, paikoin soistunutta varttunutta kuusikkoa. Alueen linnusto on runsas sekä lajistoltaan että parimäärältään. Muuton aikana suolla levähtää hanhia ja joutsenia.
Paljakkanneva-Åkantmossen
Koodi Fl0800025
Kunta Kauhava (Alahärmä, Oravainen, Uusikaarlepyy)
Pinta-ala 1218 ha
Auetyyppi SCI
Paljakanneva-Åkantmossen on konsentrinen kermikeidas. Suotyyppejä ovat rahkaräme, lyhytkortinen Sphagnum papillosum -neva, pallosararäme sekä rahkavaltainen pallosararäme. Alueen eteläreunalla on suoraan suosta nouseva korkea ja maisemallisesti merkittävä kallio, jossa kasvaa harvaa männikköä. Myös suon keskiosassa on kalliosaarekkeita, joissa puusto on komeaa varttuvaa tai varttunutta männikköä. Åkanträsketin eteläpuolisella metsäsaarekkeella on myös laajalti varttuvaa koivuvaltaista sekametsää.
Alueen läntisimmässä osassa (Sandvågorna) on näyttäviä metsäisiä hiekkadyynejä sekä lohkareisia ja kivikkoisia moreenikumpareita. Metsät ovat enimmäkseen karuja ja mäntyvaltaisia. Eteläreunalla on kuitenkin myös varsin luonnonmukaista havulehtipuusekametsää, jossa on myös runsaasti haapaa.
Vesistöt
Kauhava kuuluu Purmojoen sekä Lapuanjoen päävesistöalueisiin. Kanta-Kauhavan kirkonkylän läpi virtaa Kauhavanjoki, joka on Lapuanjoen sivuhaara. Kauhavanjoen varrelta on tehty luontoselvitys vuonna 2014.
Purmojoen vesistöalue
Saarijärvi: kunnostus 2023-2024, tarkkailu jatkuu vielä 2025
Kortesjärvi
Palojärvi: kunnostussuunnitelma 2015, ei toteutettu
Purmojärvi: vesilupa 2007
Haarusjärvi: kunnostettu
Lapuanjoen vesistöalue
Pääjärvi (Iso-Vuosjärvi): kunnostus 2019-2021, tarkkailuja vuoteen 2025
Vähävuosjärvi (Mäkijärvi): kunnostettu 2006-2007
Järvenjärvi: kunnostamisen ja maisemanhoidon suunnitelma 2003
Ojutjärvi (Oijärvi): retkeilyreitin kunnostus 2025
Iso Lapinjärvi: riistakosteikkosuunnitelma 2011
Kauhava on Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n jäsen ja mukana Lapuanjoen neuvottelukunnassa sekä Ähtävän-, Purmon-, Kruunupyyn- ja Kovjoen neuvottelukunnassa.
Lisää tietoa vesistöistä: