Tietoa kaavoituksesta
Kaavoittaminen on maankäytön suunnittelua, jonka tarkoituksena on luoda edellytykset hyvälle ja toimivalle elinympäristölle. Kaava syntyy erilaisten tavoitteiden yhteensovittamisen ja valintojen tuloksena.
Kuva poimittu O.I. Meurmanin julkaisusta Asemakaavaoppi 1947.
”Kaavoitus on sopimus tulevasta maankäytöstä, jossa sopimusosapuolina ovat kunta ja osalliset sekä maanomistajat.”
”Kaavakartta on sopimusasiakirja, joka sitoo osapuolia laissa säädetyillä reunaehdoilla.”
Maankäytön ja rakentamisen yleiset tavoitteet: hyvän elinympäristön edellytysten luomisen ja ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys.
Alueidenkäyttölaissa (132/1999) on kaavoitusta koskevat säännökset, muun muassa alueiden käytön suunnittelun tavoitteet, kaavojen sisältövaatimukset ja kaavojen laadinnan säännökset.
Ympäristöhallinnon verkkopalvelussa tietoa kaavoituksesta:
Kauhavan voimassaolevat yleis-, asema- ja ranta-asemakaavat määräyksineen löytyvät täältä:
Kaavahierarkia
Kaavahierarkian muodostavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava sekä asemakaava siten, että yleispiirteisempi suunnitelma ohjaa yksityiskohtaisemman suunnitelman laatimista ja sisältöä. Erityisesti maakuntakaavan ja yleiskaavan keskeiset oikeusvaikutukset kytkeytyvät yksityiskohtaisemman kaavan sisällön ohjaukseen. Ohjausvaikutuksen ajatus on tietyn alueen suunnittelun mukautuminen sitä suuremman kokonaisuuden asettamiin vaatimuksiin. Kaavahierarkiaan liittyy myös syrjäyttämisvaikutus. Yksityiskohtaisempi kaava syrjäyttää voimaan tullessaan alueellaan yleispiirteisemmän kaavan. Käytännössä ohjausvaikutus saattaa myös toimia alhaalta ylöspäin, kun ylimmille suunnittelutasoille siirretään alemmalla tasolla jo tehtyjä ratkaisuja. Yleiskaavat ja asemakaavat laaditaan ja hyväksytään kunnissa. Maakuntakaavojen laadinta ja hyväksyminen kuuluu maakuntien liitoille.
Asemakaava
Asemakaavan tarkoitus ja tehtävä
Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava. Se osoittaa alueet eri tarkoituksia varten ja ohjaa rakentamista sekä muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavassa määritellään alueen tuleva käyttö, eli mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Asemakaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Asemakaava voi koskea kokonaista asuntoaluetta asuin-, työ- ja virkistysalueineen tai vain yhtä tonttia.
Asemakaavan sisältö ja liitteet
Oikeusvaikutteinen asemakaava muodostuu asemakaavakartasta sekä kaavamerkinnöistä ja kaavamääräyksistä. Liitteenä on kaavaselostus, jossa kerrotaan kaavan laatimisesta ja kaavan keskeisistä ominaisuuksista. Kaavaselostuksella ei ole oikeusvaikutusta. Joitakin alueita voivat myös lisäksi koskea erilliset rakentamistapaohjeet, joita tulee rakennettaessa noudattaa.
Poikkeamislupa
Mikäli asemakaava-alueilla halutaan poiketa rakennuskiellosta, kaavamääräyksistä tai rakennusjärjestyksen määräyksistä tarvitaan poikkeamislupa. Alueella, jolla ei ole voimassa asemakaavaa, tutkitaan poikkeamismenettelyssä sijoittamisen edellytykset.
Ranta-asemakaava
Alueidenkäyttölain mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Maanomistajan hakemuksesta kaupunki laatii ranta-asemakaavan, joka soveltuu pääasiassa loma-asutuksen suunnitteluun. Yleiskaava on mahdollista laatia myös siten, että sen perusteella voidaan myöntää rakennuslupia rannalle rakentamiseen. Jos kaavaa ei ole, rakentamiseen tarvitaan poikkeamispäätös.
Yleiskaava
Yleiskaava on maankäytön suunnitelma, joka ohjaa kunnan kehitystä osoittamalla alueita asumisen, palvelujen, työpaikkojen tai teollisuuden tarpeisiin huomioiden suojelu- ja virkistysalueet sekä liikenneväylät. Asemakaavaa laadittaessa tarkistetaan yleiskaavan antamat linjaukset. Mikäli asemakaavaa ei ole laadittu, rakentaminen tapahtuu yleiskaavan perusteella.
Osayleiskaava koskee rajattua aluetta (esim. ranta-alue) ja voi olla tarkempi kuin koko kuntaa koskeva yleiskaava.
Laajentumisalue on yleiskaavaan merkitty alue, joka on varattu tulevaisuuden rakentamiselle, toiminnoille tai muulle maankäytölle.
Kaavoituksen yhteydessä laadittavia selvityksiä
Argeologinen selvitys: Jo tehdyllä tai varta vasten tehtävällä selvityksellä ja kaivauksella voidaan todeta tietty alue rakentamiseen soveltumattomaksi. Selvityksellä kartoitetaan suojeltavat muinaismuistokohteet.
Kaupallisessa selvityksessä muodostetaan kokonaisnäkemys kaupan kehitysnäkymistä, -mahdollisuuksista ja -tarpeista kaavoitettavalla alueella.
Liikenneselvityksessä määritetään kaava-alueen liikenneverkon rakenne ja kehittämistarpeet sekä arvioidaan liikenteellisten muutosten vaikutuksia. Erityistä huomiota kiinnitetään uusien alueiden liittämisessä nykyiseen liikenneverkkoon.
Meluselvityksessä lasketaan pääosin tie- ja raideliikenteen aiheuttaman melun vaikutuksia tarvittavien suojaustoimenpiteiden määrittämiseksi suunniteltavalla alueella.
Luontoselvitys on kaavoitettavaksi aiotun alueen kasviston ja eläimistön tilasta teetettävä selvitys, jossa mahdolliset uhanalaisten lajien elinalueet kartoitetaan ja etsitään ratkaisuja ko. lajien elinolojen turvaamiseksi.
Maaperäselvityksillä kartoitetaan esimerkiksi rakentamiseen parhaiten soveltuvia alueita. Yleisluontoinen selvitys, joka sopii yksittäisen rakennuskohteen pohjasuunnittelun lähtökohdaksi.
Maisemallinen inventointi tarkentaa maakuntatason linjausta kaavoitettavaksi aiotun alueen suhteen. Maisemaselvityksessä kuvataan suunnittelualueen maisemarakennetta, maankäytön historiaa ja nykytilaa.
Rakennuskannan inventointi tehdään uuden rakentamisen pohjaksi ja mahdollisten suojelutarpeiden selvittämiseksi alueella.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä, eli YVA:lla estetään hankkeen haitallisia ympäristövaikutuksia.
Kuntakohtainen väestöennuste antaa pohjaa alueen kehittämiselle ja suunnittelulle kaavoituksen, asuntotuotannon, palvelurakenteen ja -tarpeen sekä tulevaisuuden investointien näkökulmasta.
Kaavoituksessa on tutkittava maankäyttösuunnitelmien vaikutus ympäristöön, ihmisiin, kulttuuriperintöön, yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen. Selvitysten tekeminen ja niiden huomioiminen kaavoitustyössä on olennainen osa kaavoitusprosessia.
Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava 2050
Maakuntakaava on kartalla esitetty suunnitelma, jossa keskitytään alueiden käytön valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin asioihin. Maakuntakaava on työkalu, jolla suunnitellaan koko maakuntaa koskevaa maankäyttöä pitkällä tähtäimellä ja edistetään maakuntastrategiassa asetettuja tavoitteita. Käytännössä maakuntakaava ohjaa kuntien yleis- ja asemakaavoitusta. Kaikilla kaavassa esiintyvillä merkinnöillä on oltava perustelu. Kaavamääräykset kuvaavat, miten kaavakartta merkintöineen vaikuttaa alueiden käyttöön.
Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava 2050 on astunut voimaan 20.12.2024 ja kumonnut aiemmin hyväksytyt voimassa olevat Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavat kokonaisuudessaan.
Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava 2050 sisältää kaikki alueidenkäytön teemat eli aluerakenteen, liikenteen ja teknisen huollon verkostojen, viherrakenteen, luonnonvarojen, energiatuotannon ja kulttuuriympäristöjen teemat sekä alueelliset kehittämisperiaatteet. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa alueen kuntien yleis- ja asemakaavoja ja se ohjaa myös viranomaisten muuta alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua.
Lisätietoja:
Sivulta löytyy:
- maakuntakaavakartta
- kaavaselostus
- kaavamerkinnät ja –määräykset
- kohdeluettelo
- sekä linkki tehtyihin selvityksiin