Turvallisuus ja varautuminen
Tästä osiosta löydät ohjeita ja vinkkejä siihen, kuinka toimia erilaisissa arjen häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa.
Erilaisia häiriö- ja kriisitilanteita
- poikkeukselliset sääolosuhteet kuten myrskyt
- laajat sähkön- tai lämmönjakeluhäiriöt
- vakavat tai pitkäkestoiset tieliikenteen häiriöt
- vakavat vesihuollon järjestelmien häiriöt
- laajat tietojärjestelmähäiriöt ja palveluestohyökkäykset
- suuronnettomuudet esim. liikenteessä
- vaarallisten aineiden huomattavat päästöt
- häiriökäyttäytyminen, verkossa tai fyysisessä tilanteessa.
Edellä mainitut tilanteet ovat ns. normaaliajan häiriötilanteita. Näitä vielä vakavampia ovat ns. poikkeusolot.
Poikkeusolot
Poikkeusoloilla tarkoitetaan tilanteita, joissa yhteiskunnan elintärkeät toiminnot vaarantuvat tai uhkaavat vaarantua niin, että normaaliajan lainsäädäntö ei riitä niitä turvaamaan. Poikkeusolot määritellään valmiuslaissa, jonka pykäliä voidaan ottaa tarvittaessa käyttöön. Poikkeusoloja voivat olla mm. sota tai sodan uhka, kansainvälinen kriisi ja suuronnettomuus tai pandemia, joilla on kansalaisiin tai maahamme vakavia vaikutuksia.
Omatoiminen varautuminen
Häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisessa on ensisijaista jokaisen omatoiminen varautuminen. Omatoimisella varautumisella (pelastuslaki 379/2011 14§) tarkoitetaan yksittäisen henkilön, yhteisön, yrityksen tai laitoksen valmistautumista tilanteisiin, joissa normaali arki häiriintyy.
Jokaisessa taloudessa ja yrityksessä on hyvä miettiä etukäteen esimerkiksi:
- Millaisia vaaratilanteita omassa ympäristössä voi kohdata ja miten niitä voisi estää?
- Miten poistua kotoa tai työpaikalta tulipalossa tai muussa vaaratilanteessa?
- Osaako antaa tarvittaessa ensiapua?
- Miten kodin saa lämmitettyä pitkän sähkökatkon aikana?
- Onko varautuminen pidempään vesikatkoon kunnossa?
Kotivara
Kotivara tarkoittaa ylimääräistä erää ruokaa, vettä (pidempään säilyvässä muodossa), tarvitsemiaan lääkkeitä ja muita päivittäin välttämättä tarvittavia tavaroita, joilla pärjää vähintää kolme päivää, viikonkin. Kotivaraa tulisi päivittää ”parasta ennen” -suosituksia noudattaen.
Kunnan palvelut häiriötilanteissa
Palvelujen järjestämiseen häiriö- ja poikkeusoloissa varaudutaan koko kaupungin sekä palvelualojen omilla jatkuvuus- ja valmiussuunnitelmilla sekä kriisiviestintäohjeilla. Lisäksi jokaisella kiinteistöllä, kuten kouluilla, päiväkodeilla ja eri toimintayksiköillä on omat pelastussuunnitelmansa.
Kunnan viestintä häiriötilanteissa
Häiriötilanteita koskevan kuntaviestinnän ensisijainen viestintäkanava on kaupungin kotisivut www.kauhava.fi. Palvelunestohyökkäyksiin on varauduttu kotisivujen osalta ja myös kunnan some-kanavissa – Facebook ja Instagram – tiedotetaan, mikäli se on mahdollista. Kouluista koteihin tärkeä kanava on Wilma-viestikanava.
Käytössä ovat myös muut, kulloisessakin tilanteessa käytettävissä olevat viestintäkanavat ja keinot, kuten kaupungintalon ja koulujen ja päiväkotien ilmoitustaulut, tilakuulutukset yms. Lisäksi viestinnässä voidaan käyttää yhteistyökumppaneiden ja muiden toimijoiden viestintäkanavia ja -tukea.
Vaaratiedote:
- Viranomaisten tärkein keino asukkaiden varoittamiseen on vaaratiedote, joka annetaan väestöhälyttimellä soitettavan yleisen vaaramerkin lisäksi. Vaaratiedote luetaan radiossa ja näytetään teksti-TV:n sivulla 112 sekä tarvittaessa myös televisiossa ruudun yläreunassa juoksevana tekstinä. Vaaratiedote näkyy myös esimerkiksi Pelastuslaitosten ja Hätäkeskuslaitoksen sivustolla (linkit ylhäällä).
- Vaaratiedote lähetetään lisäksi 112 Suomi -sovelluksen kautta. Sovellus sisältää tärkeää turvallisuustietoa ja sen kautta hätänumeroon soitettaessa hätäkeskus pystyy paikantamaan soittajan sijainnin, jolloin apu löytää varmemmin perille.