06/2018 Kujasen Ratsutila
Annika Kujanen sai ensimmäisen poninsa kuuden vanhana. Poni oli tamma ja se sai vuosien saatossa viisi varsaa. Ensimmäiset leirit Kujasen Ratsutila piti vuonna 1993 ja siitä lähti yritystoiminta liikkeelle.
- Hevostyttönä piti ensin saada oma poni. Pian huomasin, että ei yksin ole kiva ratsastaa vaan pitäisi olla useampi poni, että kaveritkin pääsevät mukaan. Sitten vähän kasvoin pituutta ja piti saada vähän isompi hevonen ja siitä se sitten paisui, kertoo Annika tallinsa alkuvaiheista.
Annika on kouluttautunut vuosien saatossa hevos- ja maatalousalalla tarpeiden mukaan. Viimeisimpänä on juuri menossa hevostalousyrittäjille suunnattu johtamiskoulutus. Maatilan tyttärenä Annika on kasvanut eläinten parissa koko ikänsä. Kymmenen vuotta sitten tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos, jossa vaihtui omistajan myötä myös mullit lampaisiin.
- Oli selvää jo alusta pitäen, että minä en mullien kanssa jatka. Ne on niin isoja ja naiselle hankalia käsitellä, joten lampaat tulivat vaihdossa mukaan kuvioon, kertoo Annika.
Päätoimiala yrityksellä on lammastalous, lampaita on tällä hetkellä noin kolmesataa. Luomu katritsanliha myydään pääasiassa teurastamon kautta, mutta yrityksellä on myös jonkin verran suoramyyntiä.
- Reko-lähiruokaringin kautta myyn lihaa lähinnä. Olen mukana Vaasan, Pietarsaaren, Kokkolan ja näiden lähialueiden rekoissa. Vaasan Reko vetää nyt hyvin karitsanlihaa, sanoo Annika.
Lampaanliha on suomalaisille tuttu, mutta kuitenkin varsin vähän käytetty. Lihan kokonaiskulutuksesta lampaan- ja karitsanlihan kulutus jää alle yhden prosentin vaikka suuntaus onkin nouseva.
- Lampaan lihan suhteen pitäisi tehdä yleisesti markkinointia enemmän. Varsinkin vanhemmilta ihmisiltä usein kuulee sen perinteisen, että lampaan liha maistuu villalle, mikä ei pidä paikkaansa. Tai kai se on pitänyt paikkansa, jos on teurastettu vanha pässi, mikä oli ennen vanhaan tavallista maataloissa. Se on ihan eri asia kuin karitsanliha. Karitsa puolestaan tuo ihmisille mieleen sen pienen suloisen karitsan eikä sitä haluta syödä. Kun ei ne taas ihan niitäkään ole, sillä teurastuspaino on 45 kiloa, selventää Annika.
- Ratsastustunnit
pyörivät säännöllisesti viikottain ja leirejä on nyt kesällä yhteensä viisi
viikkoa. Lisäksi vuokraan meidän kahta mökkiä ja järjestän eläintenhoitopäiviä
lapsille sekä valmennuspäiviä ratsukoille. Olen testannut kahdella ryhmällä
myös ”eläinvapaata” tyhy-päivää, jossa olemme patikoineet meidän mökille
saunomaan ja syömään eväitä. Se sai hyvää palautetta, Annika luettelee.
Luovalta yrittäjältä eivät ainakaan ideat lopu, ongelmana on lähinnä ajan puute kaikkien ideoiden toteuttamiseen. Vakituisia työntekijöitä tilalla ei ole, mutta ratsastusleirien aikaan on kaksi apulaista. Markkinointi hoituu lähinnä Facebookin kautta.
- Minulle on tärkeää se, että palvelu tulee ihmiseltä ihmiselle. Asiakkaat arvostavat sitä, että muistan heidän nimensä ja asiat sovitaan henkilökohtaisesti eikä pelkästään netin kautta, Annika kertoo.
Sydämellä tekeminen välittyy myös Annikan esitellessä ”työkavereitaan” eli eläinlaumaansa. Hevosia on tallissa tällä hetkellä 14, joista neljä on vuokralla. On kanoja, koiria, kaneja ja minipossuja. Eläintenhoitopäivät ovat olleet suosittuja ja osallistujia on ollut hyvin monenlaisilla taustoilla. Päivään sisältyy ratsastusta, ruokailut sekä kaikkien eläinten hoitoa ja niihin tutustumista.
- Mukana on usein lapsia, jotka eivät ole olleet tekemisissä aiemmin eläinten kanssa. Kaikista on kuitenkin aina mukavinta eläinten silittäminen, Annika naurahtaa ja näyttää kännykästään kuvan pikkutytöstä halaamassa pihaa vartioivaa valtavaa tanskandoggia.
Tulevaisuuden suunnitelmat liittyvät vahvasti lammastalouden kehittämiseen.
Kujasen Ratsutilan kesän tulevia tapahtumia (joihin on vielä paikkoja vapaana):
- 25.6. Eläintenhoitopäivä lapsille
- 26.-27.6. Tehovalmennus kilpaileville ratsukoille
- 4.-5.7. Aikuisten ratsastuskurssi