Luonnonsuojelualueet

Suomen Natura 2000 -verkostoehdotukseen sisältyy Länsi-Suomesta 144 aluetta, joista 5 on jokivesistöjen osia. Ehdotus kattaa Länsi-Suomessa yhteensä noin 271 300 ha, josta maa-alueita on noin 87 000 ha. Suurin osa niistä sisältyy entuudestaan johonkin kansalliseen luonnonsuojeluohjelmaan. Tämän vuoksi pääosa maa-alueista on tarkoitus toteuttaa perustamalla niistä luonnonsuojelulain mukaisia luonnonsuojelualueita. Joillakin alueilla suojeluarvot voidaan turvata muilla keinoin (esim. Söderfjärdenin pellot: yleiskaava, maisema-alue). Suurin osa alueista on ilmoitettu luontodirektiivin mukaisina luontotyyppien ja lajien suojelualueina (SCI), osa (40 kpl) samalla myös lintudirektiivin mukaisina erityisinä suojelualueina (SPA).

Kauhavan alueella on seuraavat Natura-suojelualueet

Hirvijoen metsät

Alueen koodi F180061
Pinta-ala        76 ha
Kunta             Kauhava
Aluetyyppi     SCI

Alue käsittää valtion perintötilan metsäkuviot. Alueella on viime aikoihin asti harjoitettu jokseenkin normaalia metsätaloutta. Siksi alueella on lahopuustoa toistaiseksi niukanlaisesti. Jonkin verran järeitäkin tuulenkaatokuusia ja -mäntyjä ja yksittäisiä vanhoja sammaleisia havumaapuita seä paikoin nuoria lumenmurtoisia kuolleita mäntyjä on alkanut kertyä. Paikoin löytyy myös koivumaapuita ja taulakääpäisiä pökkelöitä. Yli puolet alueen metsistä on varttuneita tai ikääntyviä uudistuskypsiä havupuusekametsiä tai suojus- ja siemenpuuasentoon luontaisesti uudistumaan jätettyjä järeäpuustoisia männiköitä.  Koivua ja haapaa on etenkin alueen itäosissa runsaasti sekapuuna. Paikoin on pienialaisesti lehtipuuvaltaisia kuvioitakin. Etenkin alueen itäpäässä on runsaasti järeitä kolohaapoja ja yksittäisiä haapamaapuitakin. Yli 100-vuotiaita metsiä on lähes neljännes koko alueesta.

Lummukkakangas

Koodi         F10800106
Kunta         Kauhava
Pinta-ala     62 ha
Aluetyyppi  SCI

Lummukkakankaan alueella metsät vaihtelevat rajauksen luoteiskulman kallioisesta, mäntyvaltaisesta karusta kankaasta itäosan tuoreen kankaan kuusivaltaisiin metsiin. Valtaosa mäntykankaan puista on yli 100 vuotiaita ja seassa on myös keloja. Kuusivaltaisten metsien puusto on osin erirakenteista, paikoin esiintyy pökkelöitä, eri-ikäisiä maapuita ja vanhojen haapojen ryhmiä. Yksittäisiä vanhoja sammaleisia kantoja on maastossa havaittavissa. Myös kääpiä, naavaa ja luppoa löytyy varsin runsaasti.

Alueen keski- ja eteläosissa sijaitsevilla soilla on vanhat ojitukset, mutta ne ovat tästä huolimatta varsin hyvin säilyneitä mäntyrämeitä. Alueen keskellä ojitukset ovat kuitenkin kuivattaneet suota ja vaivaiskoivu on vallannut alaa. Alueen läpi virtaavan Mustalamminluoman varrella on pienialaisesti soistunutta lehtomaista kangasta ja puustoista korpea. Rajauksen läpi kulkee metsäautotie luoteesta kaakkoon. Lummukkakankaan metsälinnusto on monipuolinen, mm. metso, pohjantikka, viirupöllö ja kuukkeli. Alueella esiintyy vanhojen metsien ilmentäjälajeja sekä useita muita uhanalaisia lajeja. 

 

Linkki: Hirvijoen metsät, Lummukkakangas

Viitaneva-Storholmanneva

Koodi         F10800024
Kunta         Kauhava (Alahärmä, Vöyri, Ylihärmä)
Pinta-ala    347 ha
Aluetyyppi  SCI 

Aapasuoalue Ylihärmän ja Vöyrin rajamailla. Koostuu Viitanevan ja Tikkalannevan varsin laajoista ja näyttävistä neva-alueista, jotka ovat yhteydessä toisiinsa. Suon reunarämeitä on paikoin ojitettu. Maisemallisesti kauniit kalliomänniköt viettävät suohon monin paikoin alueen pohjois-, länsi- ja itäreunoilla. Osa suon reunametsistä ja metsäsaarekkeista on harvennettu tai avohakattu.

Suon etelä- ja itäreunat ovat aapasuota. Avosuon suotyypit ovat pääasiassa lyhytkortista nevaa ja varsinaista saranevaa, paikoin erittäin märkää ja rimpistä. Reunoiltaan alue on rahkoittumassa, mutta muuten se on valtaosin kalvakkanevaa, jossa tupasvilla vallitsee kenttäkerroksessa. Suon pohjois- ja länsiosa on kehittymässä keidassuoksi. Tavallisimmat suotyypit ovat rahkaräme ja lyhytkorsinevaräme. Reunarämeet ovat lähinnä isovarpurämettä. Pohjoisosassa kankaiden laidoilla on mielenkiintoisia nevakorpimaisia kuvioita.

Alueen pohjoisosassa sijaitsee boreaaliseksi luonnonmetsäksi luokiteltu mäntyvaltainen karu kalliometsä. Männyn lisäksi puustossa esiintyy koivua, kuusta ja haapaa. Puusto on vaihtelevankorkuista ja ikäistä. Alueelta löytyy pystyynkuolleiden mäntyjen lisäksi myös koivu- ja haapapökkelöitä. Viitanevan eteläosassa sijaitsee hyvin pienialainen luonnontilainen metsäsaareke, jonka tuoreessa havu-lehtipuusekametsässä kuusen ja koivun lisäksi kasvaa haapaa ja mäntyä. Puusto on tiheähkö ja lehtipuupökkelöitä sekä maapuita esiintyy kohtalaisesti. Storholman metsäniemekkeessä on paikoin varttuvaa mäntyvaltaista sekametsää sekä tuoretta, paikoin soistunutta varttunutta kuusikkoa. Alueen linnusto on runsas sekä lajistoltaan että parimäärältään. Muuton aikana suolla levähtää hanhia ja joutsenia.

 

Linkki: Viitaneva-Storholmanneva

Paljakanneva-Åkantmossen

Koodi       Fl0800025
Kunta       Kauhava (Alahärmä, Oravainen, Uusikaarlepyy)
Pinta-ala  1218 ha
Auetyyppi SCI

 

Paljakanneva-Åkantmossen on konsentrinen kermikeidas. Suotyyppejä ovat rahkaräme, lyhytkortinen Sphagnum papillosum -neva, pallosararäme sekä rahkavaltainen pallosararäme. Alueen eteläreunalla on suoraan suosta nouseva korkea ja maisemallisesti merkittävä kallio, jossa kasvaa harvaa männikköä. Myös suon keskiosassa on kalliosaarekkeita, joissa puusto on komeaa varttuvaa tai varttunutta männikköä. Åkanträsketin eteläpuolisella metsäsaarekkeella on myös laajalti varttuvaa koivuvaltaista sekametsää.

Alueen läntisimmässä osassa (Sandvågorna) on näyttäviä metsäisiä hiekkadyynejä sekä lohkareisia ja kivikkoisia moreenikumpareita. Metsät ovat enimmäkseen karuja ja mäntyvaltaisia. Eteläreunalla on kuitenkin myös varsin luonnonmukaista havulehtipuusekametsää, jossa on myös runsaasti haapaa.

 

Linkki: Paljakanneva-Åkantmossen