Kurikka maakunnan lomituspalveluiden vetäjäksi 1.1.2022 alkaen

Etelä-Pohjanmaan maatalouslomituksen paikallisyksiköt yhdistetään 1.1.2022 alkaen. Päätöksen asiasta on tehnyt Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Mela. Kauhavan kaupunki ilmoitti halukkuutensa ryhtyä maakunnan lomituspalveluiden vetäjäksi, mutta Mela päätti toisin.

- Pidämme tärkeänä sitä, että paikalliset palvelut säilyvät kuitenkin meillä myös muutoksen jälkeen, sillä olemme merkittävä maatalouspitäjä, kertoo kehitysjohtaja Juha-Martti Kuoppala.

Etelä-Pohjanmaalla toimii tällä hetkellä viisi maatalouslomituksen paikallisyksikköä, Alajärvi, Alavus, Kauhajoki, Kauhava ja Kurikka. 1.1.2022 alkaen Kurikan kaupunki hallinnoi koko Etelä-Pohjanmaan lomitusyksikköä.

Kauhavan osalta tämä tarkoittaa sitä, että kaikki kehityskeskuksen alaisuudessa olevat lomituspalvelujen työntekijät, yhteensä noin 40 henkilöä, siirtyvät Kurikan kaupungin palvelukseen 1.1.2022 alkaen. Toimipiste säilyy edelleen Kauhavalla Ylihärmässä.

- Lähetämme maatalousyrittäjille ja turkistarhaajille asiasta tarkemman tiedotteen postitse marras-joulukuun aikana. Muutos on lähinnä hallinnollinen eikä yrittäjille palveluiden osalta ei ole tulossa muutoksia. Asiakirjoja voi palauttaa edelleen tänne Ylihärmän toimistoon, kertoo lomituspalvelupäällikkö Pirjo Luoma.

Etelä-Pohjanmaan lomituspalvelujen piirissä on hieman alle 2.000 maatalousyrittäjää. Lomituksia hoidetaan noin 300 vakituisen lomittajan voimin, lisäksi käytössä on paljon määräaikaista lomitustyövoimaa. Lomituspalvelujen hallinnossa työskentelee noin 25 henkilöä. Melan arvion mukaan vuonna 2022 Etelä-Pohjanmaan alueella lomitetaan noin 64.000 lomituspäivää. Lomituspalvelut kattavat Alajärven, Alavuden, Kristiinankaupungin, Kauhajoen, Kauhavan, Kurikan, Lapuan, Seinäjoen ja Ähtärin kaupungit sekä Evijärven, Ilmajoen, Isojoen, Isonkyrön, Karijoen, Kuortaneen, Laihian, Lappajärven, Soinin, Teuvan ja Vimpelin kunnat.

Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela on käynnistänyt lomituspalvelujen paikallisyksikkörakenteen uudistamisen sosiaali-ja terveysministeriöltä saamiensa linjausten perusteella. Taustalla on maatalouden rakennemuutos, jonka seurauksena lomituspalvelun käyttäjien ja lomituspäivien määrän ennustetaan edelleen laskevan. STM katsoo, että maatalouden rakennemuutoksen nopean etenemisen johdosta maatalouslomitushallintoa on tarpeen sopeuttaa jo ennen suunnitteilla olevaa laajempaa hallinnon uudistusta, jonka arvioidaan toteutuvan mahdollisesti vuonna 2025. STM on asettanut työryhmän tarkastelemaan maatalouslomituksen vaihtoehtoisia hallintomalleja nykyisen hallintomallin rinnalla. Lisäksi tulevien sote-maakuntien tehtäviä selvitetään parlamentaarisessa työryhmässä. Lomitus on mukana tässä tarkastelussa. Melan käynnistämä paikallisyksikkörakenteen uudistus ottaa huomioon myös pitkän tähtäimen suunnitelmat lomitushallinnon uudistamiseksi.

Maatalouslomituspalvelut ovat tärkeä osa maatalousyrittäjien sosiaaliturvaa. Lomituspalveluiden avulla kotieläintuotantoa harjoittava maatalousyrittäjä voi saada sijaisen hoitamaan eläimiä puolestaan, kun hän pitää vuosilomaa tai esimerkiksi sairastuu. Lomituspalvelut tukevat maatalousyrittäjän työssä jaksamista antamalla hänelle mahdollisuuden irrottautua sitovasta kotieläinten hoitotyöstä. Rahoitus lomituspalveluihin tulee valtiolta.